Oppiminen ja asiantuntijuus

Teknologiaväsymys. Infouupumus. Tunteet ovat tuttuja erityisesti asiantuntijatyötä tekeville. Tunteiden taustalla on usein pelko siitä, että kehitys ajaa ohi, että omat tiedot ja taidot vanhenevat. Eikä helpotusta ole näköpiirissä, ainakaan jos tarkastellaan tiedon määrän kasvua. Tutkimusorganisaatio SINTEF arvioi vuonna 2013, että kaikesta ihmiskunnan tuottamasta tiedosta 90% oli luotu edeltäneen kahden vuoden aikana. Tiedon määrä on kuitenkin vain toinen puoli kehitysväsymyksen yhtälöä. Toinen on aika.

Jo vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan 53% asiantuntijoista koki, ettei heillä ole riittävästi aikaa paneutua uusiin asioihin tai kouluttautua. Tiedon määrällinen kasvu ei ainakaan lisää käytettävissä olevaa aikaa. Erään tutkimuksen mukaan tietotyöläinen nimittäin käyttää jo nyt yli neljänneksen ajastaan tiedon etsimiseen.

Olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta on vaivalloista, paisuvan tietomassan seulominen väsyttävää, eikä aika tunnu riittävän itsensä ajan tasalla pitämiseen.
 

Asiantuntijuuden turvaaminen verkostojen avulla

Work is learning and learning is the work
— Harold Jarche

Tunnetun sitaatin takana on Harold Jarche, aikamme verkosto-oppimisen guruja, joka on pohtinut ratkaisuja juuri yllä esiteltyihin haasteisiin. Hän ehdottaa, että jokainen tietotyöläinen tarvitsee nykypäivänä itsensä näköisen oppimisen strategian (Personal Knowledge Mastery, PKM), jonka keskiössä ovat tiedon suodattimet ja verkostot. Jarchen ehdottama menetelmä vastaa moneen edellä esitettyyn haasteeseen niin konkreettisella ”toimintasuunnitelmalla”, että päätin jakaa menetelmää esittelevän käsikirjan (PKM Handbook) pääkohdat tässä tekstissä.

Menetelmän ideana on, että nykypäivän asiantuntija tarvitsee systemaattisen tiedon suodattamisen, jalostamisen ja jakamisen toimintamallin, jotta jatkuva oppiminen mahdollistuu tietotulvan aikana. Menetelmä ei kerro mistä löydämme ylimääräistä aikaa oppimiseen, vaan tarjoaa keinoja oppimisen tehostamiseksi. PKM-menetelmä koostuu kolmesta osiosta:

kirjat.jpg

1. Etsiminen

Teknologia mahdollistaa nykypäivänä miltei kaiken maailman tiedon hyödyntämisen, milloin ja missä hyvänsä. Tämä on asiantuntijalle mittaamattoman arvokas ammatillinen työkalu, mutta se edellyttää jatkuvaa suodattamista ja luokittelua. Tätä jokainen meistä epäilemättä harjoittaa, mutta ei aina kovin järjestelmällisesti.

Tiedon etsimiseen tarvitsemme sopivat tiedonkeruun ja suodattamisen työkalut. Esimerkiksi feedly-niminen sovellus on toimiva työkalu artikkeleiden, blogitekstien ja hakutuloksien etsimiseen. Sosiaalinen media on myös tärkeässä roolissa tiedon haussa.

Eräs tiedon etsimisen väylä on twitter, jonka käyttöönottoon löytyy kirjasta erityisen käytännöllinen ohje: 
1) Kirkasta mielessäsi käytön tavoite: ammatillinen kehittyminen ajankohtaisen tiedon ja verkostojen avulla. Tavoitteena ei ole niinkään kerätä seuraajia, vaan sovellus tulee nähdä ennen kaikkea oppimisen työkaluna. Jarche kirjoittaa, että some-ihastuksen ensihuuma on laantunut ja on aika ryhtyä pohtimaan miten sosiaalisen median työkaluja hyödynnetään oikeiden ongelmien ratkomisessa.
2) Seuraa noin 20-30 kiinnostavaa lähdettä.
3) Tarkista feedi kerran tai korkeintaan kaksi kertaa päivässä. On tiedostettava, että tieto imaisee helposti mukaansa, eikä aikaa ole loputtomiin. Tiedonsuodattimien tarkistamisesta voi halutessaan luoda toistuvan päivittäisen rutiinin. Lopulta muokataan seurattavien listaa, jotta päivittäiset annokset sisältävät ammatillisen kehittymisen kannalta enemmän olennaista tietoa kuin melua.

tag.jpg

2. Jalostaminen

Tieto jää vain tiedoksi, mikäli sen ympärille ei muodostu kontekstia, ymmärrystä. Mikäli se ei kytkeydy mihinkään olemassaolevaan tietoon tai meneillään olevaan työtehtävään.

Kun olemme löytäneet jotain mielenkiintoista, tiedon jyväset tulee kategorisoida jatkokäyttöä varten. Diigo on sosiaalista kirjamerkintää varten luotu sovellus, jolla voi kategorisoida, lisätä tunnisteet ja lopulta jakaa tiedot eteenpäin.

Ymmärrystä voi rakentaa myös kirjoittamalla, tiivistämällä, bloggaamalla, luomalla esityksiä, visuaalisia hahmotelmia tai jopa videoita. Jokaisen on tunnusteltava itselleen sopivaa tiedon jalostamisen muotoa. Työkaluina kirjassa mainitaan muun muassa twitter, blogger ja wordpress. Twitter esimerkiksi pakottaa tiivistämään kerätyn tiedon ja jalostamaan sen sekä itselle että muille käyttökelpoiseen muotoon.
 

3 Jakaminen
 

"the more you give to your networks, the more you will receive”

Kun tieto on jalostettu, on jakamisen aika. Verkosto-oppiminen perustuu vastavuoroisuudelle. Jakamalla opimme itse ja opetamme muita. Jarche puhuu “ääneen työskentelystä” (working out loud). Menetelmä, jonka soisi leviävän IT-maailmasta kaikkien alojen asiantuntijatyöhön. Ääneen työskennellessä kuvailemme yrityksiämme ratkaista käsillä olevaa ongelmaa ja matkan varrella oppimaamme. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa blogin kirjoittamista kysymyksistä, joiden parissa työskentelee ja ratkaisuista - tai virheistä - joihin törmää. Twitter toimii mikrobloggaamisen välineenä ja diigo puolestaan jalostettujen tietokirjastojen jakamiseen kollegoiden, projektin tai verkoston kesken.
 

”little should be shared if there has been no value added”

Mitään ei tule kuitenkaan jakaa jakamisen vuoksi ja hyvin vähän mikäli siihen ei ole arvoa lisätty. Miten jakaminen sitten hyödyttää oppimisprosessia? Jakamalla vahvistamme verkostojamme, joudumme jalostamaan oppimaamme ja haemme sille vahvistusta. Voisi myös ajatella, että mikäli oppimamme asia, ideamme tai hypoteesimme leviävät, ne samalla jollain tasolla validoidaan.

Jarchen PKM Handbook sisältää mainioita havaintoja myös organisaatioiden tiedon käsittelystä ja tietojohtamisesta. Organisaation sisäisen tiedon virtaamisen mahdollistavaksi tekijäksi nostetaan teoksessa (psykologisesti) turvalliset tilat, ”oppimisyhteisöt”. Ne mahdollistavat uusien ideoiden "testaamisen" ja opitun kytkemisen päivittäiseen työhön.

Kirja sisältää toimivan ehdotuksen systemaattisen verkosto-oppimisen strategiaksi. Jatkuvan kehittymisen ohella kirjassa menetelmää perustellaan työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisellä. Verkosto-oppiminen on Jarchen mukaan nimenomaan suoja tulevaisuuden turbulenssin varalle: työpaikat ja organisaatiot tulevat ja menevät, mutta verkostomme säilyvät.

PKM Handbook on saatavilla muun muassa Lulusta ja Jarchen blogin löydät täältä. Siteeraukset ovat poimintoja kirjasta. Kuvat: rawpixel.com, Dmitri Popov ja Markus Spiske @ Unsplash

Teksti: Olli Viljanen.